Koskettelukirja: luonnoksia, luonnoksia

Olen käyttänyt poikkeuksellisen pitkän ajan koskettelukirjan suunnittelemiseen. Tällä kertaa on myös helppo uskoa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Olen tehnyt kirjasta suunnilleen luonnollista kokoa olevan luonnoksen, jossa sivut ovat oikeassa järjestyksessään. Tällä tavoin saan värit vuorottelemaan tasapainoisesti ja voin pohtia elementtien sommittelua.

Käsityökoulussa olen oppinut ehkä eniten työn suunnittelusta. Käsityökoulun alussa, syksyllä 2008, piirtäminen ja luonnostelu tuntui todella hankalalta enkä voi sitä sanoa helpoksi vieläkään. Minulla oli vahvana käsitys "en osaa". Piirtämisen ja maalaamisen lisäksi olemme käsityökoulussa käyttäneet mm. kollaasitekniikkaa. Osa opettajista vaati tarkempia luonnoksia ja suunnitelmia kuin toiset. Näin jälkikäteen ajateltuna olen erittäin kiitollinen näille vaativammille opettajille.


Olen piirtäjänä vähän kömpelö, ja niinpä harakka näyttää itsepäisesti västäräkiltä piirroksissa. Eläinten kuvia olen tutkinut niin luontokirjoista kuin netistäkin. Googlen kuvahaku on myös avuksi.

Edelleenkin tuntuu hankalalta antaa piirroksiani muiden katsottavaksi. Toisaalta olen viime vuosien aikana huomannut, että suunnitteluprosessin kannalta on erittäin antoisaa työstää suunnitelmaa eteenpäin myös paperilla eikä vain ajatuksissa.

Koskettelukirjan eri tarinavaihtoehdot ovat pyörineet pitkään mielessäni kuvina. Luonnoksia on yksittäisinä papereina, parissa muistikirjassa ja jopa työvihkon reunaan ilmestyy luonnoksia tylsässä kokouksessa. Yhden kansansadun palastelin kymmenen sivun tarinaksi ja luonnoksiksi asti, mutta vasta tammikuun alussa päädyin nykyiseen aiheeseen eli eläinaiheisiin kansanloruihin.


Suunnitteluprosessini ei ole puhtaasti piirtämistä, vaan pyörittelen koko ajan piirroksen rinnalla erilaisia materiaalia ja tekniikoita. En osaa työskennellä niin, että piirrän luonnoksen ja alan sitten toteuttaa sitä, vaan puntaroin ohessa koko ajan erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Jos joku yksityiskohta tuntuu mahdottomalta toteuttaa, niin jätän sen pois myös luonnoksesta. Suunnitteluni on näin ollen hyvin käytännönläheistä. Todennäköisesti suunnitelma elää vielä toteuttamisvaiheessakin, kun havaitsen jonkun ratkaisun toista paremmaksi. Lisäksi käytettävissä olevat materiaalit ohjaavat työskentelyä ja voivat johtaa suunnitelmasta poikkeamiseen. Esimerkiksi koskettelukirjan sivujen pohjavärien valintaan vaikuttaa eniten se, minkä sävyistä wertex-kangasta on kangaskaupassa saatavilla. Olisin halunnut pariin kuvaan pohjaksi valkoisen tai vaalean kankaan, mutta en löytänyt sellaista kaupasta, joten sivujen väreiksi valikoituvat kaupan tarjonnan perusteella punainen, vihreä ja sininen.